Luovunko lapsitoiveesta ennenaikaisesti? Uusi koeputkihoito tai ainakin toinen mielipide?
Tällä hetkellä julkisella puolella tehdään kolme koeputkihoitoa hoitokriteerit täyttäville potilaille. Vaikka hoitotulokset ovat hyvät, niin ikävästi aivan jokaisen kohdalla ei saavuteta tavoitteita. Julkisen puolen hoidoista potilas itse maksaa poliklinikkamaksut ja lääkekulut. Potilaan kotikunta maksaa hoidon todelliset kustannukset. Yksityisellä puolella potilas maksaa hoidot itse saaden niistä Kela-korvausta vain lääkärinpalkkioista ja joistakin verikokeista (alkaen 1.1.2023). Kun siis hoidot loppuvat tai epäonnistuvat julkisella puolella ja tavoitteisiin ei ole päästy, moni miettii, onko järkeä tai jaksaako enää edetä uusiin hoitoihin yksityisellä klinikalla.
Kysymys on tärkeä.
Ensimmäisten hoitojen yhteydessä voi tulla monenlaisia yllätyksiä ja pettymyksiä. Munasarjan hormonihoidon eli stimulaation malli tai kesto ei olekaan sopiva ja munasarjojen munarakkulavaste ei ole toivottu. Rakkuloita voi tulla liikaa tai oletettua vähemmän. Lisäksi kerättyjen munasolujen kypsyys, hedelmöittyminen, jakaantuminen ja kehittyvien alkioiden laatu saattavat olla huonompia kuin odotetaan. Pettymystä voi aiheuttaa harvinainen tilanne, jolloin ennalta arvaamattomasti syystä tai toisesta siirtokelpoisia tai pakastettavia alkioita ei kehitykään. Myös alkioiden pakastamisessa, sulatuksessa ja siirrossa joudutaan päättämään monesta seikasta kuten esimerkiksi siirretäänkö alkio luonnollisella vai hormonikierrolla, milloin siirto tehdään ja millaisia tukihoitoja tarvitaan alkionsiirron jälkeen. Joskus hoidot ovat sujuneet kaikin puolin hyvin, mutta siltikään raskaus ei ole alkanut.
Miten sitten edetä tässä tilanteessa?
Jos tuloksettomiksi jääneet hoidot mietityttävät ja on epävarmuutta jatkon suhteen, kannattaa varata aika kokeneelle asiantuntijalle kokonaistilanteen arvioon. Tuolloin käydään huolella läpi aikaisemmat hoidot ja niiden vaiheet. Arvioidaan yhdessä, voidaanko jatkossa juuri heidän kohdallaan tehdä jotain
eri tavalla tai vielä lisää, sillä vaihtoehtoja on. Lisäksi mietitään mahdollisten lisätutkimusten tarve. Yksilöllisyys ja räätälöinti ovat oleellisia uusissa suunnitelmissa.
Koeputkihoidossa tuorealkion siirto johtaa raskauteen keskimäärin 30–40 %:lla ja pakastusalkion siirto keskimäärin 25–35 %:lla. Suomen THL:n raportin ”Hedelmöityshoidot 2020–2021” (Tilastoraportti 25/2022, 14.6.2022) mukaan kaikista omilla sukusoluilla tehdyistä koeputkihoidoista (sisältää myös pakastusalkion siirrot) 24.4 % eteni synnytykseen. Raskauksia sinänsä alkaa hoitojen jälkeen enemmän, mutta niistä menee alkuvaiheessa kesken noin yksi viidestä. Vuonna 2020 Suomessa syntyi eri hedelmöityshoitojen tuloksena noin 2400 lasta, mikä on arviolta 4.9 % kaikista syntyneistä. Hoitojen tuloksena syntyneistä lapsista reilu 81 % sai alkunsa koeputkihoitojen avulla. Yleensä ensimmäiset koeputkihoidot onnistuvat parhaiten, mutta jopa kuudennella hoidolla on vielä hyväksyttävät tulokset.
Päätös jatkaa vielä koeputkihoitoja omilla sukusoluilla perustuu nimenomaan kiireettömään ja selkeään aikaisempien hoitojen läpikäymiseen, muutosten tekemiseen, jaksamisen arviointiin ja yhteisymmärrykseen kokeneen lääkärin johdolla. Tuloksettomiksi arvioituihin hoitoihin ei edetä.
Lääkäritapaamisen ja selvittelyn lopputuloksena voidaan myös sopia jatkamaan hoitoja luovutetuilla sukusoluja. Ja vaikka hoitojen jatkamiseen ei päädyttäisikään, saadaan tilanteesta kuitenkin kokonaiskuva ja voidaan keskustella muista lapsettomuuden ratkaisuista kuten esimerkiksi adoptiosta tai sijaisvanhemmuudesta.
Jos siis mietit, kannattaako koeputkihoitoja enää jatkaa tai olet muuten epävarma tilanteestasi, tule keskustelemaan. Gynovan lääkäreiden sydämen asiana on juuri näiden tilanteiden selvittely korkean ammattitaidon ja pitkän kokemuksen pohjalta.
Sydämellisesti tervetuloa!