Terveydenhuollossa etänä tapahtuvat potilaskontaktit lisääntyvät koko ajan. Lisäksi potilaan hoitoihin liittyvä tehtävämäärä, joka toteutetaan ilman potilaan varsinaista läsnäoloa, on kasvanut.
Tämä näkyy myös hedelmöityshoidoissa ja Gynova-klinikan arjessa. Vaikka potilaan kohtaaminen kasvokkain on työssämme mieluisinta ja palkitsevinta, yhä suurempi osa tekemisestä kuluu muulla tavalla tapahtuvaan potilastyöhön ja vie merkittävän osan henkilökunnan työajasta.
Koska etätyö ja suunnittelu ovat nykyisin oleellinen osa kaikkia toimintojamme, on hyvä avata ja tietää, mitä kaikkea tällaiseen työhön sisältyy ja mistä kustannukset muodostuvat.
Jo ensikäyntiin ja erityisesti hoitoihin liittyy tavallisesti mm. laboratoriokokeiden tulosten arviointi, aikaisempien tutkimusten ja hoitojen selvittely, sopimusten ja muiden lakisääteisten asioiden tarkistaminen ja jatkosuunnitelmien teko. Näiden asioiden läpikäyminen ja potilaan informointi on sekä lääkärin että hoitajan työtä.
Kaikkien hoitotulosten ilmoittaminen klinikkaan, niistä keskustelu ja jatkon pohdinta ovat erityisen tärkeitä tapahtumia. Samoin uusien hoitojen suunnittelu aikatauluineen, lääkityksineen ja kontrollikäynteineen. Tilanteen selvittely tapahtuu yleensä puhelimitse. Oma lääkäri käy jo etukäteen läpi aikaisemmat hoidot ja huomioi niiden kulun uutta suunnitellessa. Ongelmallisissa tapauksissa uuden hoidon suunnittelu voi tapahtua useamman eri ammattiryhmän edustajan kanssa, ja tarvittaessa voidaan jopa konsultoida ulkopuolista asiantuntijaa. Pyrkimys on aina löytää paras mahdollinen hoitomalli kokonaistilanne huomioiden, vaikka se joskus vaatisikin tavallista enemmän työtä.
Myös monenlaiset potilaalle jäävät epäselvyydet, asioiden tarkennukset, yllättävät reseptiasiat yms. pystytään tavallisesti hoitamaan etänä ilman potilaan käyntiä klinikassa.
Lahjasukusolutoiminnassa eli sukusolujen luovuttamisessa ja niiden käytössä on useita vaiheita, jotka vaativat henkilökunnalta monenmoista suunnittelua, kommunikointia, koordinaatiota ja seurantaa.
Esimerkiksi käytettäessä ulkomailta tilattuja luovutettuja sukusoluja muodostetaan ensin yhteys kyseiseen sperma- tai munasolupankkiin, valitaan ja tilataan sopivat sukusolut ja järjestetään niiden kuljetus klinikkaan. Hoitotuloksia seurataan ja hoidoista seuranneet raskaudet ilmoitetaan pankille. Ulkomaisten kuten kotimaistenkin luovuttajien henkilötiedot ilmoitetaan THL:n ylläpitämään valtakunnalliseen luovuttajarekisteriin. Näin turvataan Suomen hedelmöityshoitolain mukainen tiedonsaantioikeus eli luovutetusta sukusolusta alkunsa saaneella henkilöllä on oikeus 18 vuotta täyttäessään saada luovuttajan henkilötiedot tietoonsa.
Kaikki potilaan hoitoon liittyvät tapahtumat ja toiminta pitää kirjata tarkasti jopa useampaan kohtaan potilastietojärjestelmissä. Tämän vuoden alusta työmäärää on lisännyt pakolllinen hoitokiertojen tietojen vienti THL:ään. Myös potilaiden hoitoon liittyvien paperidokumenttien (mm. suostumukset, sopimukset) säilytys ja ajan tasalla pitäminen vie aikaa.
Kudoslaitostoiminta, mihin hedelmöityshoitojen antaminen kuuluu, on hyvin lakisäädeltyä ja kudoslaitosvastaava ja vastuulääkäri joutuvat seuraamaan klinikan toimintaa koko ajan ja raportoimaan sitä vuosittain viranomaisille. Viranomaiset tekevät myös säännöllisesti tarkastuksia klinikoille nähdäkseen ohjeistuksen ja lakisäädösten toteutuvan.
Nykyisen tyyppisen etätyön työajallinen ja tekninen toteuttaminen maksaa. Se vaatii klinikalta hyvin toimivat, turvalliset ja päivitetyt potilastietojärjestelmät ja muut tietoyhteydet mm. turvasähköpostin, yhteydet Kelaan, Kantaan ja Reseptikeskukseen. Yksikään tiedon siirto mm. Kantaan tai reseptin tekeminen ei ole ilmaista. Työaikaa menee entistä enemmän suunnitteluun, järjestelyyn sekä puhelimitse ja sähköpostilla tapahtuvaan potilaskommunikointiin.
Vaikka työn tekemisen malli on jo muuttunut ja muuttuu edelleen, uskomme muutosten johtavan sujuvampaan ja entistä tarkempaan ja parempaan potilastyöhön kaikkien osapuolten eduksi. Potilas voi olla yhteydessä asioistaan eri tavoin ilman käyntiä klinikassa, jolloin hän välttyy mm. arjen asioiden säätämiseltä, työajan menettämiseltä ja matkakustannuksilta.
Vastaanotolla tapahtuva potilaskontakti on silti edelleen työmme tärkein vaihe ja jatkossakin toimintamme pääasia. Kaikkia hoitotapahtumia ei onneksi voida hoitaa etänä. On kuitenkin hyvä tietää, että potilaan asioiden hoito jatkuu aktiivisesti vastaanotolla käynnin jälkeenkin ja on nykyisin iso osa hoitotapahtumaa.
Tervetuloa Gynovaan, me haluamme tavata sinut 💜